Yritystukien himmeli

Tiimiyrittäjänä olen pohtinut paljon yrittäjyyden eri muotoja ja sitä, miten valtio voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritysten kiinteät kulut ovat kohtuuttoman suuret jo nyt, työntekijöiden palkkaamisesta puhumattakaan. Työttömyys on edelleen suuri ongelma eikä edellisen hallituksen tempputyöllistäminen tuonut riittävää apua tilanteeseen, vaikka tilastoissa muutos näkyikin parempaan suuntaan.

Suomen yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on n. 93%, mikä tarkoittaa yli 250 000 yritystä. Mitkä ovat oikeat keinot valjastaa näiden yritysten potentiaali, tai miten niiden arkea voi helpottaa niin, että kasvaminen on enemmän kannattavaa ja vähemmän riskitekijä? 

Elämme valtiossa, jossa ei ole kannattavaa tehdä töitä tai yrittää. Jos haluat menestyä tai vaurastua, tekee valtio sen käytännössä mahdottomaksi. Työttömyyteen ei tule kannustaa tukiloukoilla.

Aivan ensimmäiseksi kaikkien yritysten etu olisi laskea kiinteitä kuluja, kuten energiaveroa. Seuraavaksi tulee tarkastella nykyisiä yritystukia kriittisesti – ne tulee suunnata kotimaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. En näe tarkoituksenmukaisena, että valtio maksaa yritystukia pörssiyhtiöille, jotka jakavat sen käytännössä osinkoina osakkeenomistajille, eivätkä välttämättä edes tuota palveluita kotimaassamme.

Yritystuet tulee suunnata ensisijaisesti kasvuyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin, jotka työllistävät ja tuottavat palvelunsa kotimaassa. Näin luomme työtä, hyvinvointia ja verotuloja maahamme.

Mitä enemmän olen keskustellut eri pienyrittäjien kanssa, sitä enemmän olen havainnut suorastaan epätoivoa yrityksen kasvuun nähden. Sen lisäksi, että työntekijöiden palkkaaminen on aina riski, on työntekijöiden palkkaaminen pienyritykselle kohtuuttoman kallista. Sivukulujen määrä on liian suuri. Tähän kun vielä lisätään se, mitä uusi työntekijä voi pahimmillaan aiheuttaa hyvin pyörivälle yritykselle, ei varsinkaan ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen todellakaan ole helppoa.

Mutta entä jos se olisi? Tai ainakin helpompaa.

Mitä jos valtio tukisi pieniä yrityksiä työntekijän palkkaamisessa? Seuraavaksi esittelen teille yritystuen himmelimallin (tai niin minä sitä nimitän). Inspiraation tästä sain yrittäjäystävältäni, kiitos siitä.

Himmelissä valtio tukee pieniä yrityksiä erityisesti ensimmäisen kolmen työntekijän palkkaamisessa. Valtio tarjoaa työntekijän ensimmäisenä vuonna kaikki ylimääräiset kulut niin, että yrittäjän maksettavaksi jää vain työntekijän nettopalkka, toisena vuonna valtio tukee 75% sivukuluista, kolmantena vuonna 50% ja neljäntenä vuonna yritys on ns. omillaan.

Tämä laskisi huomattavasti kynnystä palkata uusia työntekijöitä ja tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden kasvaa, mikä taas tarkoittaisi yhteiskunnalle työttömyyden aiheuttamien kulujen laskemista, lisää työpaikkoja ja sitä kautta lisää verotuloja.

Pelkästään syrjäytyneistä nuorista tulee valtiolle kustannuksia n. 1,4 miljardia euroa vuodessa. Himmelimallin tarjoama työtuki säästäisi jo pelkästään suoria kustannuksia syrjäytynyttä kohden  n. 10 000e vuodessa eikä tähän ole laskettu ollenkaan työllistettyjen tuomia tuloveroja tai muita hyötyjä. Mitä enemmän asiaa pyörittelen, sitä varmempi olen siitä, että tässä mallissa on vain voitettavaa. Varsinkin kun jo yhden prosenttiyksikön nousu työllisyyteen tuo valtiolle 1-1,5 miljardia euroja tuloja.

Vaikka yritysten palkoista maksettavat sivukulut poistettaisiin ja sitä kautta alennettaisiin työntekijäkuluja, on tämä huomattavasti fiksumpi tapa. Yritykset voi pitää tuloksensa nollassa jo nyt ja välttää verot kasvuvaiheessa, mutta palkkaaminen on silti todella kallista. Eikö olisi järkevämpääkohdistaa huojennukset suoraa siihen, mikä vaikuttaa työllisyyteen? Siitä hyötyy sekä yrittäjä että yhteiskunta.

Himmelimalli koskisi ainoastaan yrityksen suoraan palkkaamia työntekijöitä, joten tämä tarjoaisi keinon myös päästä eroon valloilla olevasta kalliista vuokratyövoimakartellista. Samalla malli taistelisi harmaata taloutta vastaan, kun työntekijän palkkaaminen laillisesti ei olisi enää niin paljon kalliimpaa, kuin maksaa hänelle pimeästi. Malli koskisi esimerkiksi jokaista alle 20 hengen yritystä, ja koska Suomessa yksinyrittäjiä on n. 65%, näkyisi tämä erityisesti heidän arjessaan. Isolla osalla yksinyrittäjistä olisi kasvuhalua, mutta varat ja rohkeus palkata puuttuvat. Yksinyrittäjien kasvu tyssää siihen, että itse ei pysty eikä ehdi tehdä, mutta palkkaus on iso mörkö.

Lopuksi; jos emme tee helpotuksia palkkaukseen, menemme kohti maata, jossa on vain freelancereita ja työttömiä. Ei kuulosta maalta, jossa on hyvä elää, olla sekä yrittää – saati asettua aloille ja perustaa perheitä.

Yrittäjyys ja sen tukeminen on yksi avaintekijä nyky-yhteiskunnan ongelmiin. Jo esillä olleista yrittäjyyttä tukevissa vaihtoehdoissa on paljon potentiaalia. Yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä ja byrokratiaa helpottaa, verotusta maltillistaa ja niin edelleen, mutta tämä malli tarjoaisi toteutuessaan todellisen ratkaisun työpaikkojen luontiin sekä antaisi mahdollisuuden kasvaa pienemmällä taloudellisella riskillä.

Tulemme tarvitsemaan yrityksiä jatkossakin. Ne voivat parhaimmillaan tuoda markkinoille uudet innovaatiot ja ratkaista maailmanlaajuisiakin ongelmia, minkä lisäksi ne ennen kaikkea tuovat vaurautta ja vakautta kansalle.

Pidetään siis yrityksistämme huolta.

AuriSiika-aho
Perussuomalaiset Lempäälä

Perussuomalaisten Nuorten 1.varapuheenjohtaja.
Kristitty, vaimo, tradenomiopiskelija, tiimiyrittäjä, matkailupalveluiden tuottaja, lentopallovalmentaja ja jouluihminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu